Kaasuttimeen asennettu kaasuläppä säätelee bensiinimoottorin raitisilman syöttöä, jotta polttoaine ja ilma saadaan sumutettua syttyväksi seokseksi, jolla moottori voi toimia. Kaasuläppä säätelee siten moottorin kierroslukua polttoaineen ja ilman suhteella.
Miten kaasuläppä toimii?
Kun kaasuläppä on auki, ilma pääsee esteettä polttokammioon, ja männät imevät sitä imuventtiilien kautta. Polttoaineen lisäksi myös ilmakehän happi on tärkeää palamisprosessin kannalta. Itse bensiini ruiskutetaan sylinteriin. Kun mäntä taas liikkuu ylöspäin, ilman ja bensiinin seos puristetaan ensin kokoon ja sytytetään sitten sytytystulpan avulla. Kaasuläppä ohjaa, kuinka paljon polttoainetta palaa jokaisella männän iskulla, ja varmistaa, että palaminen tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti. Jos se on suljettu, moottoriin ei pääse enää ilmaa eikä siten myöskään happea, ja palamisprosessi keskeytyy. Kaasupolkimen painaminen ohjaa kaikkia kaasuläppiä, olivatpa ne sitten sähköisiä tai elektronisia.
Erilaiset kaasuläpätyypit
Moottorin imukanavaan asennettua kaasuläppää käytettiin vanhemmissa ajoneuvoissa kaasupolkimen kautta vaijerin avulla. Nykyaikaisemmissa ajoneuvoissa kaasuläppää voidaan käyttää eri tavoin:
Sähkömoottorinen kaasuläppä
Kaasuvaijeri ohjaa kaasuläppien asentoa mekaanisesti sähkömoottorisissa kaasuläpissä. Sähköinen signaali ilmaisee niiden senhetkisen asennon moottorinohjausyksikössä, ja moottorinohjausjärjestelmä käsittelee tiedot ja vertaa niitä muihin anturitietoihin. Polttoaineenkulutuksen ja pakokaasupäästöjen optimaaliseksi hallitsemiseksi moottorinohjausyksikkö valvoo jatkuvasti kaasuläppien asentoa ja säätää sitä toimilaitteella.
Elektroninen kaasuläppä
Elektronisella kaasuläpällä ei ole enää mekaanista yhteyttä kaasupolkimiin. Jos nostat moottorin kierroslukua, elektroninen kaasuläppä vastaanottaa vastaavan signaalin ja välittää sen moottorinohjausjärjestelmään. Tämä laskee kaasuläpän optimaalisen asennon ja ohjaa sitä säätömoottorin avulla.
Dieselmoottoreiden kaasuläpät
Useimmissa tapauksissa vanhemmissa dieselmoottoreissa ei ole kaasuläppiä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: tämä on Mercedeksen esikammio-itsesytytin. Tässä tapauksessa kaasuläpän asento ei kuitenkaan säädä imettävän ilman määrää, vaan dieselpumpun ruiskuttaman dieselin määrää. Samalla kaasuläppä säätelee keskuslukitusjärjestelmän alipainetta. Dieselmoottorissa seos valmistetaan eri periaatteella, eikä kaasuläppää siksi tarvita. Uudemmissa dieseleissä, joissa on suoraruiskutus, käytetään jälleen kuristusventtiilejä, mutta niillä ei ole vaikutusta polttoaine-ilmaseoksen valmistukseen. Niiden tarkoituksena on ainoastaan estää moottorin tärinää, kun se sammutetaan.
Kaasuläpät Formula 1:ssä
Formula 1:ssä kaasuläpät ovat välttämättömiä komponentteja, jotka voivat ratkaista voiton ja tappion välisen eron. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan on asennettu kolmea erilaista kaasuläppätyyppiä: Giljotiiniventtiili katkaisee ilmansyötön äkillisesti. Vasta kun se avataan uudelleen, ilma pääsee palotilaan. Perhosventtiili on kiinnitetty pyörivään akseliin. Jos kuljettaja painaa täyskaasua, ilma pääsee palotilaan täysin esteettä, koska läppäventtiili on pystyasennossa. Vaakatasossa se sulkee ilmansyötön kokonaan. Koska perhosventtiili muistuttaa näiden eläinten siipien räpyttelyä, se on saanut siitä osuvan nimensä. Kolmantena vaihtoehtona näihin pitkälle jalostettuihin moottoreihin asennetaan niin sanottuja tynnyriventtiilejä. Ne ovat palloja, joilla voidaan sulkea tiukasti ilman kulkureitti.
