Jousitus

Yksinkertaisesti sanottuna koko alustan yläpuolella oleva massa on jousitettu massa. Tämä on kori, jossa on voimansiirto ja mahdolliset lisäosat. Jousituksen alemmassa liitoksessa olevat osat edustavat jousittamatonta massaa. Mitä pienempi tämä jousittamaton massa on, sitä parempi on ajoneuvon yleinen käsiteltävyys. Aikaisemmin tämä oli myös syy kevytmetallivanteiden käyttöön (nykyään teräsvanteissa on niin ohuet seinämät, että painohyöty on lähes mitätöity).

Varsinaisesta jousituksesta huolehtivat alustan jouset. Sivuttaisvoimat ja vakauttaminen hoidetaan pitkittäis- ja poikittaissuuntaisilla ohjaustangoilla, vääntövarsijousilla ja kytkentätangoilla varustetuilla vakaajilla. Monet kuljettajat ovat sitä mieltä, että iskunvaimentimet pehmentävät massaa. Näin ei kuitenkaan ole. Periaatteessa iskunvaimentimet ovat tärkeä säätökeino. Tämä johtuu siitä, että jousittamaton massa alkaa värähtelemään ajon aikana, mikä voi aiheuttaa massiivista kasautumista. Tämä sitten huonontaa merkittävästi kosketusta maahan. Etenkin ääritilanteissa, kuten epätasaisella pinnalla tai kaarteissa, tämä voi vaikeuttaa ajoneuvon hallintaa.

Todellinen riski piilee siinä, että tärinää vaimentavien iskunvaimentimien kuluminen on asteittaista ja siten lähes huomaamatonta. Iskunvaimentimet nimetäänkin lopulta väärin, sillä ne ovat itse asiassa tärinänvaimentimia. Kireät eli kovat iskunvaimentimet johtavat siis siihen, että ajoneuvo makaa erittäin kovaa tiellä, mikä parantaa ajo-ominaisuuksia merkittävästi erityisesti suurilla eli urheilullisilla nopeuksilla. Kaiken kaikkiaan vakiojousituksessa on kuitenkin tehtävä monia kompromisseja, jotta se miellyttäisi suurta joukkoa autoilijoita. Pehmeä jousitus tarjoaa enemmän ajomukavuutta, mutta huonontaa ajotuntumaa.

Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että jousituksen yleisellä säätämisellä on omat haittansa, jopa suurelle joukolle auton omistajia. Monet ajoneuvot, kuten esimerkiksi farmariautot tai maasturit, on varustettu alustalla, joka edustaa juuri tätä kompromissia, riippuen niiden hintaluokasta. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että oikeastaan kaikilla elämänalueilla ja myös aivan eri elämänalueilla halutaan enemmän yksilöllistämisen vapautta. Tämä on luonnollisesti rajoitettu perinteisellä alustalla varustetussa autossa.

Esimerkiksi auton omistaja haluaa maksimaalisen mukavuuden matkustaessaan pitkiä matkoja (työmatkalla, lomalla), jotta hän pääsee rentoutuneena perille. Välillä tämä auton omistaja saattaa kuitenkin haluta ajaa hieman urheilullisemmin vapaa-ajallaan. Tällöin vakiojousituksesta on vain vähän hyötyä. Elektroniikan kehitys on kuitenkin avannut viime vuosina aivan uusia mahdollisuuksia. Mukautuvassa jousituksessa iskunvaimentimien kovuutta voidaan säätää. Aktiivinen ja passiivinen mukautuva jousitus on erotettava toisistaan.

Passiivinen mukautuva jousitus säätelee iskunvaimentimien painetta tilanteen mukaan. Kuljettaja voi ohjata mukautuvaa jousitusta. Hän voi valita eri tilojen, kuten mukavuus- tai urheilutilan, välillä. Laadukkaissa mukautuvissa jousituksissa passiivinen säätö voi kuitenkin tapahtua myös aktiivisen jousituksen yhteydessä. Tämän nimitykset vaihtelevat autonvalmistajittain ja ovat esimerkiksi Auto Body Control ABC, DCC jne. Kyseessä on kuitenkin aina mukautuva jousitus.

Tasonsäädön tai ilmajousituksen toimintaperiaate on pohjimmiltaan samanlainen, mutta sillä on eri tehtävä (joka voidaan kuitenkin teoriassa ottaa myös mukautuvan alustan tehtäväksi). Kunkin pyörän vaimennukseen kohdistuva paine pidetään samalla tasolla. Tämä tapahtuu riippumatta matkustajamäärästä, hyötykuormasta, kuorman vaihtuessa ja tietysti ajettaessa syvien kuoppien yli tai kaarteissa.

Urheilujousitus voidaan myös jakaa usealla eri tavalla. Ensinnäkin tehdään ero kaasu- ja öljynpainevaimentimien sekä perinteisen ja coilover-jousituksen välillä. Coilover-jousituksessa kuljettaja voi asettaa ajoneuvolle erilaisia madallustasoja. Tämä alentaminen tapahtuu joko manuaalisesti suoraan vaimentimessa tai sähköisen ohjauksen avulla. Viime vuosina markkinoilla on yleistynyt coilover-jousitus, jota voidaan ohjata myös älypuhelimella.

Niille, jotka haluavat korostaa ajoneuvonsa urheilullista luonnetta, matalammalle laskeminen on väistämätöntä. Erilaisia lakisääteisiä määräyksiä on kuitenkin noudatettava. Pääpaino on muiden tienkäyttäjien turvallisuudessa ja tienpinnan suojaamisessa. Sen mukaan 800 mm leveän ja 110 mm korkean esteen yli on voitava ajaa ilman kosketusta. Tämä ei kuitenkaan koske elastisia osia, kuten muoviosia.

Lisäksi valojen ja rekisterikilpien lakisääteistä sijaintia on noudatettava. Ajovalot on asennettava 50 cm ja numerokilpi 20 cm korkeudelle maasta. Lisäksi on otettava huomioon, että ajokäyttäytyminen muuttuu alemman painopisteen vuoksi. On myös muistettava, että jos ajoneuvo on laskettu äärimmilleen ja alusta on viallinen, myös muut osat, kuten vaihteisto tai moottorin öljypohja, voivat "laskeutua" tielle ja aiheuttaa huomattavia vaurioita. Alaslaskun saa siksi suorittaa vain asiantunteva asiantuntijayritys. Urheilukäyttöön voi olla suositeltavaa vaihtaa myös muita osia, kuten nivelakselit tai vakaajat.